Jo kaksi vuotta blogia! Muistiinpanoista ja viesteistä runoiksi...

Tekstejä on syntynyt hieman kauemmin,
mutta eilen tuli kaksi vuotta tämän blogin luomistuskasta!

Edelleen tekstit syntyy kännykän muistiinpanoihin... välillä nopeasti - suoraan kirjoittamalla - toisinaan taas kypsyttely vaatii aikaa enemmän. Joskus olen jopa huomannut, että toisen tekstin alku on hyvä ja loppu skeidaa (POIIISSS!) ja sopiva loppu löytyykin toisesta muistiinpanosta.
Ilmeisesti pää, jonka sisältä nää jutut tulee, pysyy yleensä samalla taajuudella <3

*****

Alla oleva syntyi kun sain viestin... ja välitin sen sisällön ystävälleni pohdinnan kera :)

"Ja vaikka tunnen itseni ehkä vieläkin hölmömmäksi, niin siitä tuli hiton hyvä tunne - jotenkin turvallinen!
Tiiätkö sellanen kuin isä ottais harteista kiinni ja käskis käyttäytyä, mutta silti halaus... "

*****

Tulee hetkiä elämässä
jolloin epäilee onneaan.
Unohtaa -
kaikki ei olekaan nyt ja tässä.

Kiukuttaa kuin pientä lasta
ei lakkaa jalkaa polkemasta,
ennen kuin joku tulee ja pysäyttää
todellisuuden silmillesi näyttää.

Kuin isä, joka harteitasi puristaa
katsoo silmiin ja muistuttaa
Käyttäydy! Olet aikuinen!
Tunnet sen kuin halauksen.